Kotikalja

On kotikalja mulla tuolla peräkammarissa. Siellä juonut olen viikon tai kaksi, siksi varmaan mulla nenä punoittaa. Kun suviaika vihdoin koittaa peräkammarissa, siellä soolon soittaa kilju tuo käymistilassansa. Tuskin maltan odottaa. Sinne vielä tahdon mennä, siellä on kaikki rempallaan. Isä, äiti, siskot, veljet, mummokin perseet olalla. Kankkunen ei mua koskaan vaivaa. Kotikaljalla sen aina tieltä raivaan. Kun ilta ehtii voi mä taivaan avulla sen saavuttaa. Näin vedän kevään ensi kännin, toisin sanoen siis kahden viikon rännin. Syksyllä sitten uusi pönttö hilpeämmin pulputtaa. Sinne vielä…
Alue
Laulutyyppi