Kylteri ja teekkari

Aurinko kun päätti retken tenteistään jäi jälkeen hetken kylterimme viimeinen. Hämärä jo mailleen hiipi, kylterimme yöllä raapi päätänsä ja luki päntäten. Kun teekkarin hän näki yössä yksin kulkevan tupsulakkeinensa konttaavan. Kas, insinöörinalkuhan ei tunne rajojaan, illoin hän ryömi päällä maan. Katselivat toisiansa teekkarimme vatsassansa tunsi kummaa kiertoa. Siinä kylterille huusi: "Anna mulle vielä uusi pullo, kun ei ole omia. Ei haittaa onko Portteria vaiko Sorbusta, Lasolikin mulle hyvin käy, sitähän mä äsken join muovipullosta, nyt kohta kai ei mitään näy." Kylterimme vastas sille: "En mä tarjoo teekkarille, joka yrjöö tupsulleen. Pois sun täytyy heti mennä. Ellet kohta kotiis lennä, lähetän sut vatsaas huuhteleen." Niin katos kohmeloinen tekniikan lukija. Kun kylterimme yksin puheli: "Oikikseen en tahdo mennä, DI:ks ei oo halua, olen siis kylteri."
Alue
Laulutyyppi