Muurari

Kevät toi, kevät toi muurarin, kevät toi, kevät toi maalarin. Kevät toi rakennukselle hanslankarin ja rannoille hampparin. Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut. Niin montaa minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut. Niin montaa minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut.
Kesällä töitä teki muurari, kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari ja rantojen hamppari. Kuin veitsi minun rintaani viilsi sinun katseesi viimeinen. Se oli niin kylmä, niin ylpee, niin viekas ja petollinen.
Syksy vei, syksy vei muurarin, syksy vei, syksy vei maalarin, syksy vei rakennuksilta hanslankarin ja rannoilta hampparin. Oi, miksi minä tummana synnyin, miksen syntynyt vaaleana? Minun armaani ei lemmi tummaa, hän lempii vain vaaleata.
Talvella nälkää näki muurari, talvella nälkää näki maalari, talvella nälkää näki hanslankari – lihoi linnassa hamppari. Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut. Niin montaa minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut.

Laulutyyppi
Laulun alkuperäinen esittäjä ja alkuperäinen laulunnimi
Muurari