Piäni polku

Piäni polku metsän halki viä, alle korpikuusien. Mulle ollu on se onnen tiä kesäöisten hommien. Siälä ennen ain virtasi kirkas, kuudan loisti, ja pulputti niin lähde kaunis, tippalähde tua, siinsi kaukaa virran vuo. 
Niinpä ennen, entäs sitten nyt? Kaikkialla vaanitaan. Aikain mennen kaikk’ on kääntynyt, suru päähän nousee vaan. Pakko jälleen on laitteita siirtää, evakuoitava kaikki on taas. Korpimaata riittää viäläkin, onni oottaa siälläkin. Piäni polku mettän halki vie, aina kauemmas se käy. Mulla ollu onnea taas lie, esivaltaa tääll’ ei näy. Tässä istun mä kuutamon kanssa, oma kuutamo harvalla on. Korpikuusi kuiskii kyynelöin mulle aamuin, illoin, öin.

Laulun alkuperäinen esittäjä ja alkuperäinen laulunnimi
Piäni polku